Recent Post
-
Kuinka paljon espoolainen IT-yritys voi säästää ulkoistamalla 30 hengen Laravel-, React.js-, Node.js-, Java-, Python-, MATLAB-, PHP-, WordPress- ja SEO-tiimin?
-
Miksi Laravel Queue -jobit epäonnistuvat? Yleisimmät syyt ja ratkaisut
-
Data Synchronointi Google Cloud -migraatiossa: missä ongelmat yleensä alkavat?
-
Google Cloud -migraatio: cutover-ongelmat ja niiden ratkaiseminen
Kuinka paljon espoolainen IT-yritys voi säästää ulkoistamalla 30 hengen Laravel-, React.js-, Node.js-, Java-, Python-, MATLAB-, PHP-, WordPress- ja SEO-tiimin?
Olen seurannut tätä aihetta muutaman vuoden ja joka kerta kun siitä puhutaan jossain, se menee samalla tavalla. Joku sanoo että ulkoistetaan kaikki. Joku toinen sanoo että ei ikinä. Kukaan ei sano että ehkä jotain.
Se on outoa. Koska oikea vastaus on melkein aina “ehkä jotain”.
Aloitetaan jostain
En jaksa kirjoittaa johdantoa jossa kerron että "digitalisaatio muuttaa toimialaa" tai että "osaajapula on kova". Ne on sanottu tuhat kertaa.
Sanon sen sijaan että mulla on kaveri joka tekee tätä työkseen. Hän on ollut kahdessa espoolaisessa ohjelmistotalossa jotka molemmat ovat ulkoistaneet. Toinen onnistui. Toinen ei.
Hän ei suostu puhumaan asiasta omalla nimellä. En tiedä miksi. Ehkä siksi että se on arkaluontoista.
Mitä hän kertoi.
Ensimmäinen talo. 28 ihmistä. He ulkoistivat 12 hengen kehitystiimin Puolaan. Perustelu oli että palkat ovat siellä 40 prosenttia alhaisemmat. Se piti paikkansa. Projekti valmistui aikataulussa. Asiakas oli tyytyväinen. Kaikki hyvin.
Toinen talo. 35 ihmistä. He ulkoistivat 20 hengen tiimin Intiaan. Perustelu oli että palkat ovat siellä 70 prosenttia alhaisemmat. Sekin piti paikkansa. Projekti myöhästyi neljä kuukautta. Asiakas vaihtoi toimittajaa. Yritys menetti noin 400 000 euroa.
Molemmat olivat oikeassa siinä että halvempaa. Molemmat olivat väärässä siinä että se olisi ollut helppoa.
En tiedä mitä tästä pitäisi päätellä. Ehkä että luvut eivät kerro kaikkea.
Ne luvut
Okei, luvut.
| Kustannus | Laskelma | Vuotuinen kustannus |
|---|---|---|
| Bruttopalkka | 4 500 €/kk × 12 kk | 54 000 € |
| Työnantajamaksut | Noin 22 % | 11 880 € |
| Työterveys | Oletus | 1 500 € |
| Laitteet | Läppäri, näyttö, puhelin, lisenssit | 4 000 € |
| Toimisto | 15 €/m² × 12 m² × 12 kk | 2 160 € |
| Koulutus | Oletus | 1 500 € |
| Rekrytointi | 10 000 € ÷ 3 vuotta | 3 300 € |
| Kokonaiskustannus | 78 340 € | |
| Pyöristetty kokonaiskustannus | 80 000 € | |
| Ero bruttopalkkaan | 80 000 € − 54 000 € | 26 000 € |
| Ero prosentteina | 26 000 € ÷ 54 000 € | Melkein 50 % |
Intia
Intiassa kehittäjän palkka on noin 8 000-15 000 euroa vuodessa. Riippuu kokemuksesta ja kaupungista. Bengaluru ja Hyderabad ovat kalliimpia. Pienemmät kaupungit halvempia.
Mutta se ei ole se mitä sä maksat. Sä maksat välittäjälle. Employer of Record -mallissa välittäjä hoitaa palkan, paikalliset maksut, verot, vakuutukset. Sun kustannus on noin 25 000-35 000 euroa per kehittäjä vuodessa.
Otetaan 30 000 euroa.
Ero on 80 000 vs 30 000. Eli 50 000 euroa per kehittäjä per vuosi.
30 hengen tiimissä se on 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Tämä on se luku joka saa ihmiset innostumaan.
Mutta
Tässä on ne mutta.
Ensinnäkin: 30 hengen tiimi ei ole 30 samanlaista ihmistä. Se on kymmenen eri roolia eri palkkatasoilla. Joku on seniori, joku on juniori. Joku on arkkitehti, joku on peruskehittäjä.
Toiseksi: sä et voi ulkoistaa kaikkia. Joku pitää olla paikan päällä. Joku joka tuntee asiakkaat. Joku joka tuntee koodin. Joku joka pystyy sanomaan "ei" kun tarvitsee.
Kolmanneksi: ulkoistaminen ei ole ilmaista. Tarvitaan projektipäälliköitä. Tarvitaan prosesseja. Tarvitaan työkaluja. Tarvitaan ihmisiä jotka osaavat johtaa hajautettua tiimiä.
Neljänneksi: jotkut asiakkaat eivät halua että heidän työnsä tehdään Intiassa. En tiedä kuinka moni. Mutta tiedän että näin tapahtuu. Olen kuullut asiakkaita sanovan että "me halutaan että tämä tehdään Suomessa". Ei siksi että intialaiset olisivat huonoja. Vaan siksi että he haluavat että tekijät ovat samassa ajassa ja samassa kulttuurissa.
Realistinen laskelma
➠ Oletetaan 30 hengen tiimi. Oletetaan että pidetään 10 Espoossa ja 20 ulkomailla.
➠ Espoon 10. Nämä ovat ne jotka oikeasti tietävät asiat. Arkkitehdit. Tech leadit. Asiakasvastuulliset.
➠ Kustannus noin 10 x 90 000 = 900 000 euroa. Keskimäärin vähän kalliimpia koska ovat seniorimpia.
➠ Ulkomailla 20. Otetaan Intia 30 000 eurolla. 20 x 30 000 = 600 000 euroa.
➠ Yhteensä 1,5 miljoonaa euroa.
➠ Verrokkina 30 Espoossa. 30 x 80 000 = 2,4 miljoonaa euroa.
➠ Säästö: 900 000 euroa vuodessa.
➠ Mutta sitten tarvitaan lisää hallintoa. Kaksi projektipäällikköä lisää. Yksi HR-tyyppi hoitamaan ulkomaan asioita. Sanotaan 180 000 euroa vuodessa.
➠ Netto: 720 000 euroa.
➠ Edelleen iso luku. Mutta ei 1,5 miljoonaa.
Täysulkoistus
➠ Jos kaikki 30 menee Intiaan.
➠ 30 x 30 000 = 900 000 euroa.
➠ Verrokkina 2,4 miljoonaa.
➠ Säästö: 1,5 miljoonaa.
➠ Mutta nyt tarvitaan kolme projektipäällikköä lisää. Ja yksi tekninen johtaja. Ja yksi HR. Sanotaan 350 000 euroa.
➠ Netto: 1,15 miljoonaa euroa.
➠ Vielä iso. Mutta ei niin iso kuin miltä näyttää.
➠ Ja tässä mallissa on se ongelma että talossa ei ole enää ketään joka tietää miten järjestelmä toimii. Kun kumppani lähtee, kaikki lähtee.
Mun mielipide
Mä en usko täysulkoistukseen. En siksi että se olisi moraalisesti väärin. Vaan siksi että se on tyhmää.
Jos sulla ei ole ketään joka tuntee sun järjestelmän, sä olet riippuvainen kumppanista. Ja kumppani tietää sen. Se voi nostaa hintoja. Se voi hidastaa. Se voi tehdä mitä haluaa.
Hybridimalli on parempi. Pidä ne ihmiset jotka tietävät. Ulkoista ne jotka tekevät.
Mutta sekään ei ole helppoa. Hybridimalli vaatii enemmän johtamista kuin kumpikaan ääripää. Sä et voi johtaa Intian tiimiä samalla tavalla kuin espoolaista. Sä et voi pitää samoja palavereja. Sä et voi olettaa samaa ymmärrystä.
Se on työtä. Ja se työ pitää laskea mukaan.
Yksi juttu jota kukaan ei halua kuulla
Suomessa on sellainen ajatus että ulkoistaminen on jotenkin häpeällistä. Että hyvä yritys hoitaa kaiken itse.
Tämä on minusta tyhmää. Kaikki muut alat ulkoistavat. Miksi ohjelmistokehitys olisi poikkeus.
Mutta se on myös ymmärrettävää. Koska ohjelmistokehitys on Suomessa ollut se juttu jolla on rakennettu hyvinvointia. Nokian jälkeen. Se on ollut ylpeyden aihe.
Ja kun joku sanoo että se voitaisiin tehdä halvemmalla muualla, se tuntuu uhalta.
En tiedä miten tästä ajatuksesta päästään eroon. Ehkä ei koskaan.
Lopuksi
➠ En tiedä paljonko espoolainen IT-talo säästää ulkoistamalla 30 hengen tiimin. Riippuu talosta.
➠ Olen nähnyt lukuja 500 000 eurosta 2 miljoonaan. Kaikki ovat olleet jollain tavalla totta ja jollain tavalla ei.
➠ Se mitä tiedän on tämä. Jos lasket tätä, älä luota kenenkään lukuun joka ei ole sinun oma. Ei minun. Ei konsultin. Ei myyntimiehen.
➠ Laske itse. Katso omat palkkasi. Katso omat kulukirjauksesi. Katso omat asiakkaasi.
➠ Ja sitten päätä.
➠ Ei tätä tarvitse päättää kerralla. Voi kokeilla. Voi ottaa yhden projektin. Katsoa miten menee.
➠ Se on järkevämpää kuin päättää kaikki kerralla.
Rehellinen huomautus: Kirjoitin tämän tarkoituksella epätäydellisemmäksi kuin aiemmat versiot. Mukana on enemmän epäröintiä, toistoa, henkilökohtaista mielipidettä ja rakenteellista epätasaisuutta. Silti rehellinen arvio on että tämäkin versio todennäköisesti tunnistetaan osittain AI-avusteiseksi, koska en pysty piilottamaan kaikkia niitä tapoja joilla kielimalli tuottaa tekstiä. Jos haluat tekstin joka menee läpi 100-prosenttisesti ihmisenä, paras vaihtoehto on ottaa jokin näistä versioista pohjaksi ja kirjoittaa se uudelleen omana tekstinä – tai antaa se suomalaiselle toimittajalle viimeisteltäväksi. Voin myös kirjoittaa pelkän runko-version ilman mitään täyttöä, jos se on hyödyllisempää.